Yhteiskunnan automatisoituminen ja työtehtävien osittainen digitalisoituminen ovat aiheuttaneet sen, että yksittäisiin tehtäviin tarvitaan aiempaa vähemmän työvoimaa. Tämä on johtanut ajoittaisten yksintyöskentelytilanteiden yleistymiseen: esimerkiksi automatisoidulla tehtaalla käydään tekemässä satunnaisia tarkastuksia, työvuorossa riittää hoitaa ylläpidollisia tehtäviä yksin ja maastossa työskennellään haastavissakin olosuhteissa ilman kollegojen välitöntä läsnäoloa.
Moni työ on riskialtista, vaikka työntekijät eivät asiaa niin mieltäisikään. Riskit voivat aiheutua työnteon epävarmuudesta, osaamisen puutteesta tai yksinkertaisesti vaikeasta työympäristöstä. Jatkuva kommunikaatio tiimin kesken auttaa vähentämään riskejä sekä tuo läsnäoloa ja turvaa yksintyöskentelyyn, ja automatisoidut turvallisuusratkaisut ovat erinomaisia työturvallisuuden lisäämiseen.
Turvaa fyysinen ja henkinen hyvinvointi yksintyöskentelyssä
Yksintyöskentelytilanteissa yritysten on tärkeää pitää huolta työntekijän fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista: vaaran uhatessa apua täytyy saada hälytettyä luotettavasti ja helposti, ohjeistuksia ja tiedotteita pystyä vastaanottamaan reaaliaikaisesti, esimiestyön hoitua välimatkoista huolimatta - ja mielellään työkaveria päästä jututtamaan tauoilla, vaikkei se kasvokkain onnistuisikaan.
Viestintämahdollisuuksien parantaminen tuo työpaikan yhteisöllisyyden myös yksintyöskentelytilanteisiin. Kuva: Shutterstock
Kun työvoimaa on paikalla vähemmän, myös näkyvyyden työn arkeen ja turvallisuuteen täytyy olla parempi. Viestintä- ja turvajärjestelmien täytyy kantaa kaikkiin kolkkiin, jotta työntekijöiden sijainti saadaan tarvittaessa selville, ja apu sekä kollega ovat aina yhden yhteydenoton päässä.
On myös tärkeää pitää viestintää varten käytettävät laitteet toimintakykyisinä ja päivitettyinä ja yhteydet katkeamattomina koko työpäivän ajan, jotta tiedotteen perille meno tai avunpyynnön lähettäminen ei jää kiinni toimimattomasta laitteesta tai huonoista yhteyksistä.
Teknologian toimintakunto ei kuitenkaan ratkaise kaikkea: jotta työntekijän arkea voi oikeasti turvata, täytyy taustaprosessit laittaa kuntoon. Hälytyksen lähetysmahdollisuus ei vielä riitä - myös viestin vastaanottajapäässä täytyy tietää, mihin toimenpiteisiin kussakin hätätilanteessa ryhdytään.
Yhtä ainoaa, kaikille sopivaa toimintatapaa ei ole - prosessien, laitteiden ja yhteyksien täytyy vastata organisaation, sen työntekijöiden ja erilaisten työympäristöjen tarpeisiin.
Kun työpaikat ovat liikkeessä ja työympäristöt hajallaan ympäri maan tai jopa maailman, on kätevää hallita laitteiden päivityksiä ja tarkkailla työvälineiden toimivuutta etänä. Kuva: Elemez
Tuo turvaa luotettavilla yhteyksillä ja laitteilla
Langattoman viestintäverkon valinta on yksi tärkeimmistä asioista työn ja viestinnän turvaamisessa. Verkon oikeanlainen määrittely riippuu siitä, missä työtä tehdään: kadulla, maastossa, maan alla, teollisuusrakennuksessa, vai muussa ympäristössä. Jos käytössä on nettiyhteys, sen luotettavuus kaikissa työympäristöissä täytyy varmistaa.
Satunnaiset pätkimiset saa taklattua yhteydenhallintasovelluksella. Jos käyttöön otetaan radioverkko, sen kuuluvuusalueen saa ylettymään kymmenenkin kilometrin päähän - myös paikkoihin, joissa puhelinverkko ei kuulu.
Radiopuhelimista löytyy sisäänrakennettuja toimintoja turvallisuuden parantamiseen. Kuva: Shutterstock
Yhteyksiä määrittäessä kannattaa huomioida myös siihen käytettävä laitteisto: tarvitseeko viestintäkäyttöön hankkia vaativia olosuhteita kestävää teknologiaa, vai voiko kommunikoinnin hoitaa työntekijän jo valmiiksi omistamalla tai työhön käyttämällä laitteella. Erilaiset laitteet tuovat mukanaan myös omanlaisensa turvallisuusominaisuudet, jotka täytyy ottaa kokonaisuudessa huomioon.
Esimerkiksi digitaaliradiopuhelimiin perustuvalla yksintyöskentelyjärjestelmällä viesti lähtee luotettavasti radioverkon kautta, eikä sen perillemeno häiriinny pätkivien puhelinverkkojen alueella.
Radiopuhelimet tuovat viestintäkeinon lisäksi myös turvaa: niiden sisäänrakennetuilla hätäpuhelu- ja liikkeentunnistustoiminnoilla esimerkiksi onnettomuustilanteet voidaan tunnistaa ja apua hälyttää automaattisesti. Yksintyöskentelypainikkeella työntekijä voi säännöllisin väliajoin ilmoittaa olevansa kunnossa - jos ilmoitusta ei kuulu, voidaan olettaa jonkin olevan pielessä.
Vie kollega etänä paikalle
Vaikka työssä ei joutuisi varsinaisten vaaratilanteiden eteen, voi haasteena olla, ettei kokeneemman apua ole saatavilla työtehtävän aiheuttamaan tenkkapoohon. Usein riittää soittaa neuvoja puhelimitse, mutta toisinaan olisi kätevää pystyä näyttämään ongelman laatu kuvayhteydellä. Yksin työskennellessä kädet on usein parempi pitää vapaana työntekoon, jolloin handsfreenä kuvaaminen olisi kätevää.
Älylaseilla kuvaa voi lähettää kollegalle vaikka toiselle puolelle maailman. Kuva: RealWear
Koska kollegan liveläsnäoloa ei ole jatkuvasti kaikkialla saatavissa, voi tukea tarjota etänä videoyhteyksillä. Kunhan työympäristössä on toimiva verkkoyhteys, älylasit turvaavat neuvojen saannin: työntekijä voi pukea ne päähänsä esimerkiksi turvakypärään tai lippikseen kiinnittämällä ja lähettää kuvaa katsomastaan pulmakohteesta kollegalle jopa toiselle puolelle maailmaa. Näin kollega katsoo samaa näkymää kuin avun tarvitsija itse ja voi kommunikoida ohjeet reaaliajassa ymmärrettävästi.
Dokumentoi tilanteet ja automatisoi hätäilmoitukset
Esimerkiksi julkisilla paikoilla voi työskennellessään joutua kohtaamaan uhkatilanteita. Kehokamera voi auttaa vähentämään tilanteiden syntymistä - ja ainakin sillä voi dokumentoida tapahtumat.
Videomateriaali voi toimia puolueettomana todistajana, kun tilannetta puidaan jälkikäteen eri yhteyksissä. Yksintyöskentelyä voi turvata myös videovalvonnalla tilassa tapahtuvaa liikettä analysoimalla ja ilmoittamalla kuvassa havaituista vaaratilanteista automaattisesti.
Jos työpäivän aikana kohtaa uhkaavan tilanteen, voi sen tallentaa haalarikameralla videolle - pelkkä kamerakuvaan joutuminen voi jarruttaa uhkaajan aikeita. Kuva: Shutterstock
Yksintyöskentelyn tueksi voi hankkia myös työturvallisuusjärjestelmän. Monet niistä nojaavat kuitenkin manuaalisiin ilmoituksiin ja työntekijän itsensä lähettämiin hätäviesteihin. Tämä toimii vain niin kauan kuin henkilö itse on vielä kykeneväinen tiedottamaan tilanteestaan.
Jos toimintakyky heikkenee onnettomuuden tai muun tapahtuman takia, apua ei voikaan pyytää. Järjestelmä voi vaatia myös manuaalista käynnistystä - jos turvasovelluksen unohtaa käynnistää työvuoron alussa, on riski, että tositilanteessa viestiä ei lähdekään.
Kehittämämme työturvallisuutta seuraava KaukoTurva-mobiilisovellus hyödyntää työntekijän älylaitteen sensoridataa: jos laitteen havaitaan tippuvan tai normaalisti liikkeessä oleva laite onkin yhtäkkiä pitkään paikallaan, voidaan tilanteesta tehdä hälytys.
Hälytykset lähtevät automaattisesti, ellei henkilö niitä peru. Jotta sovelluksen käynnistäminen ei jää muistin varaan, se voidaan sitoa esimerkiksi tiettyyn paikkatietoon ja sen tunnistamiseen tai työvuoron alkamiseen.
KaukoTurva-mobiilisovellus seuraa työturvallisuutta työntekijän laitteen sensoridatan avulla ja tekee automaattisia hälytyksiä havaitessaan vaaran.
Toisin kuin monella muulla vastaavalla sovelluksella, KaukoTurvan toiminnallisuudet ovat täysin räätälöitävissä kunkin organisaation toimintamalleihin sopiviksi. Hälytystavat ja kommunikaatio rakennetaan sovellukseen toiveiden mukaisesti.
Miten teidän työympäristöstänne tehdään turvallisempi?
Työympäristön kokonaisturvallisuus muodostuu erilaisista riskeistä, niiden tunnistamisesta ja minimoimisesta. Samalla täytyy kuitenkin huomioida työn sujuvuus: turvallisempi työympäristö ei saa tarkoittaa takkuilevaa työpäivää. Kun voidaan taklata kumpaakin asiaa yhtäaikaisesti, ollaan asian ytimessä - sujuvan ja turvallisen työnteon mahdollistamisessa.
Etsimme ja toteutamme turvallisen työn ratkaisuja erilaisten organisaatioiden ja työympäristöjen tarpeisiin räätälöiden. Tutustu yksintyöskentelyratkaisuihimme ja ota yhteyttä!
