Puhutaanpa hetki erilaisista todellisuuksista. Yhdessä ääripäässä todellisuuksien spektriä on virtuaalimaailma, jossa kaikki on keinotekoista ja digitaalista. Siellä tekemistä eivät rajoita fyysisen maailman elementit, tai edes fysiikan lait - mikä tahansa on käytännössä mahdollista.
Etulinjan työntekijä esimerkiksi kunnossapidossa tai tuotannossa elää vahvasti spektrin toisessa ääripäässä: reaalitodellisuudessa, jossa kaikki ympärillä on totta ja fyysistä. Onnettomuuden riski on vahvasti läsnä, jos huomio herpaantuu epäolennaisuuksiin työtehtäviä tehdessä.
On hyvä ymmärtää, että nämä ääripäät tai mikä tahansa kehitysaskel virtuaalitodellisuudesta reaalimaailmaan eivät sulje toisiaan pois: erilaiset todellisuudet voivat päinvastoin täydentää toisiaan.
Tästä puhuimme Teknologia 22 -messuilla - tässä blogissa aiheesta pähkinänkuoressa.
Virtuaalimaailman elementit ja ympäristöt ovat turvallinen paikka kouluttaa aloittelijoita
Mikä olisikaan turvallisempi keino opetella esimerkiksi lentämistä tai metsäkoneen käyttöä kuin virtuaaliympäristö (virtual reality, VR)? Kun aito toimintaympäristö simuloidaan virtuaalilaseihin ja isoa konetta ohjataan pleikkariohjaimella oman toimiston neuvotteluhuoneesta käsin, kone voi vaikka räjähtää kasvojen edessä - digitaalisesti - eikä ihmisille tai omaisuudelle käy kuinkaan.
Kun siirrytään askel lähemmäs reaalitodellisuutta, hyödynnetään lisätyn todellisuuden (augmented reality, AR) elementtejä: siinä voimme aistia reaalitodellisuuden ympärillämme, mutta tapahtumat ovat osa digitaalista maailmaa.
Lisättyä todellisuutta voidaan hyödyntää esimerkiksi teoreettisen koulutuksen soveltavassa vaiheessa: metsäkoneen kuljettaja on fyysisesti metsässä virtuaalilasit päässään, mutta puu sahataan poikki ja kaatuu digitaalisessa ympäristössä.
Avustetussa todellisuudessa virtuaalinen ympäristö keskittyy tiedontarpeen täyttämiseen
Askel lisätystä todellisuudesta kohti fyysistä maailmaa on avustettu todellisuus (assisted reality, aR), jossa ihminen tekee koko ajan käytännön asioita reaalitodellisuudessa. Kun avuntarve iskee, on mahdollisuus kaivaa pilvestä nenän eteen dokumentteja, tai ottaa vaikkapa yhteys videolla kollegaan ja kysyä neuvoa ongelmanratkaisuun.
Tässä todellisuudessa puettava älylaite astuu mukaan kuvioihin. Jos laite ei ole tuttu, katso lyhyt esittelyvideo alla sen perusteista. Puettavalla älylaitteella ei haluta näyttää ympärillä pokemoneja tai metaversen elementtejä, vaan tuoda käyttäjälle hyödyllistä tietoa lisätyn todellisuuden turvin.
Videolla käydään läpi perusteet puettavasta älylaitteesta kenttätyön tukena. Video: Kauko YouTube-tili
Puettavasta älylaitteesta löytyy siis kamera, kaksisuuntainen puheyhteys, pieni, silmän eteen laskettava näyttöruutu, joka vastaa katselukokemukseltaan 7-tuumaista tablettinäyttöä, sekä liuta (kirjoitushetkellä noin 200) erilaisia Android-laitteille kehitettyjä sovelluksia.
Kun mikään ei saa häiritä näkyvyyttä, ruudun voi nostaa pois näkökentästä. Näin voi keskittyä täysillä siihen, mitä tekee – ja kun avuntarve taas iskee, lasketaan näyttö alas ja otetaan yhteys kollegaan uudelleen.
Millaisiin työtehtäviin ja käyttötarkoituksiin puettava älylaite siis on suunniteltu?
Millaisissa työtehtävissä ja käyttötarkoituksissa päähän puettavaa älylaitetta ja sen luomaa avustettua todellisuutta siis voi hyödyntää, ja mitä etua sen käytöstä näissä ympäristöissä on?
Videoavusteinen etätuki - mentori videoyhteyden päässä
Hyvin suosittu käyttötapaus on niin kutsuttu etämentorointi tai videoavusteinen etätuki: siinä jaetaan verkon yli reaaliaikaista videokuvaa, jossa vastapuoli ei näekään soittajan kasvoja vaan sen, mitä soittajakin näkee.
Näin vastapuoli voi neuvoa helposti soittajaa, pysäyttää tarpeen mukaan tilanteen ruudulle, tutkia esimerkiksi sekaisin olevia johtoja sähkökaapissa soittajan kanssa ja piirtää ruudulle, missä järjestyksessä johdot pitää kytkeä, jotta kaappiin kytketty laite lähtee taas toimintaan.
Kuvassa vasemmalla näkyy etänä puheluun vastannut asiantuntija ja oikealla kuva puettavan älylaitteen näytöstä. Kuva: RealWear
Työn ohjaus tarkastuslistojen tai työohjeiden avulla
Samankaltainen käyttötapaus on työn ohjaus älylaitteen sovellusten avulla. Esimerkiksi huoltotyö, jossa tehdään tietyt vaiheet reguloidusti alan turvatarkastusten tai säädösten mukaan, on helppo toteuttaa älylaitteen antaman ohjeistuksen turvin.
Laitteelle saa tuotua vaiheittaiset työohjeet tai käskyt videon, tekstin, kuvien tai animaatioiden turvin, jolloin työvaiheet voi suorittaa yksi kerrallaan avustettuna.
Näyttö ei ole niin suuri, että sillä näkisi tarkastella esimerkiksi olkiluototasoisia pohjapiirustuksia tai prosessikaavioita, mutta oikeassa kontekstissa, kuten pumpun tiivisteen vaihdossa ja pumpun räjäytyskuvan avaamisessa laite on omiaan kenttätyön apuna.
Kuvassa vasemmalla näkyy tarkastuslistaa käyttävä asiantuntija ja oikealla kuva puettavan älylaitteen näytöstä sellaisena kuin se näkyy asiantuntijalle. Kuva: RealWear
Työn dokumentointi prosessin osana
Osana tätä onnistuu myös dokumentointi: jotta työntekijä voi siirtyä seuraavaan työvaiheeseen tai ohjattuun toimintoon, voidaan vaatia ottamaan esimerkiksi kuva öljytikusta. Kun kuva on otettu, ohjelma voi tarkastaa automaattisesti, että tilanne on kuvan mukaan OK.
Käyttäjää voidaan myös pyytää lukemaan esimerkiksi viivakoodi osasta, joka on huoltotyön yhteydessä vaihdettu paikalleen.
Näin saadaan samalla luotua dokumentaatio siitä, mitä on tullut tehtyä huollossa, ja tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi laskutuksessa.
Kuvassa vasemmalla näkyy tarkastusta suorittava asiantuntija ottamassa valokuvaa ja oikealla kuva puettavan älylaitteen näytöstä. Kuva: RealWear
Datan visualisointi lisää läpinäkyvyyttä toimintaan
Tuotanto- ja kunnossapitodatan visualisointi on käyttökohteena kaikista haastavin toteuttaa, mutta antaa toisaalta eniten toiminnan kehittämiseen. Esimerkiksi viivakoodin skannaaminen paperikoneen kyljestä voi aktivoida laitteeseen näkymään kunnossapitodataa koneesta, jolloin asiantuntija tietää, mitä koneesta pitää korjata.
Kuvassa vasemmalla näkyy tarkastusta suorittava asiantuntija ja oikealla kuva puettavan älylaitteen näytöstä, johon on tuotu tarkastettavan koneen dataa. Kuva: RealWear
Puettava älylaite tuo nopeasti tietoa sinne, missä sitä tarvitaan
Puettavalla älylaitteella on siis monenlaisia käyttötapauksia aina tarkastuspöytäkirjojen teosta protokollien noudattamiseen ja työnohjaukseen. Reaaliaikainen näkyvyys ja tiedon valjastaminen työntekijöiden käyttöön helposti tuo nopeasti tietoa sinne, missä sitä tarvitaan.
Kun haluat ideoida puettavan älylaitteen käyttöä teidän organisaatiossanne, varaa tapaamisaika suoraan asiantuntijamme kalenterista tai ota yhteyttä niin keskustellaan lisää mahdollisuuksista!
Pssst. Tutustu myös toiseen blogiimme, jossa käydään läpi puettavan älylaitteen hyötyjä teollisissa ympäristöissä.
