Perinteinen teollinen työympäristö on menettämässä vetovoimaansa. Väki vähenee teollisissa ammateissa, eikä ala houkuttele nuoria osaajia. Osaaminen ei saisi karata organisaatiosta vähenevän väen mukana, mutta toisaalta perinteinen kouluttaminen tai dokumentointi vievät aikaa leipätyön tekemiseltä.
Myös osaamistarpeet teollisuudessa moninaistuvat: ei enää riitä, että on asentajan koulutus tai lapasessa yhden alan asiantuntijuus. Oman ydinosaamisen lisäksi täytyy pysyä kärryillä jatkuvasti kehittyvästä tietotekniikasta ja ymmärtää automaatiota, joka nousee teollisissa ympäristöissä yhä keskeisempään rooliin.
Vielä yhden twistin mukaan tuo reaaliaikainen data, jota halutaan hyödyntää päätöksenteossa enemmän ja enemmän. Datan räjähdysmäinen kasvu luo yrityksille mahdollisuuksia, mutta myös päänsärkyjä sen nopeaan hyödyntämiseen.
Miten siis houkutella nuoria teolliseen työelämään, pitää samalla huoli osaamisen varmistamisesta, ja korvata fundeeraus nopealla, dataohjatulla päätöksenteolla?
Puhuimme näistä Teknologia 22 -messuilla - tässä blogissa ajatuksia aiheesta pähkinänkuoressa.
Tehdään työympäristöstä tuttu ja houkutteleva teknologian avulla
Tuomalla työympäristöön esimerkiksi harrastuksista ja pelimaailmasta tutuksi tullutta teknologiaa, voi houkutella nuorta väkeä työelämään, mutta myös ratkoa moninaistuvan osaamisen ja aivovuotojen aiheuttamaa ongelmaa.
Esimerkiksi isot automaatioyritykset käyttävät pleikkariohjaimia teollisuusrobottien hallintaan, koska ohjaimen käyttöliittymä on tuttu monelle kotiympyröistä. Toisaalta ne myös maksavat vain murto-osan siitä, mitä teollisuusrobotin ohjain maksaisi.
Erilaiset puettavat tai lasipintaan asennettavat älylasit ovat myös omiaan kääntämään pelimaailmasta ja elokuvista tuttua teknologiaa osaksi arkea tehtailla ja teollisissa ympäristöissä: ne tuovat helposti näkyvillemme arvokasta tietoa todellisuudesta, jonka koemme koko ajan ympärillämme.
Tietoa, jota muuten joutuisi hakemaan erilaisista järjestelmistä tietokoneen tai muun laitteen turvin, tai nykimään asiasta tietäviä kollegoita hihasta.
Älylasille voi projisoida reaaliaikaista dataa toiminnoista, koneista tai sensoreista. Kuva: Shutterstock
Aina erillisiä järjestelmiä tai laitteita ei kuitenkaan voi käyttää, koska käsiä tarvitaan kantamiseen tai työntekoon, laitetta ei ole saatavilla silloin kun tarve on suurin, tai laitteen käyttäminen haittaa näkyvyyttä ja kulkemista tai työskentelyä. Hybridityön aikakaudella kollegakaan ei ole aina paikalla.
Siksi tieto kannattaa tuoda lähelle ihmistä niin, että se on helppo löytää ja sitä on vaivaton käyttää osana arkipäiväistä työtä.
Puettava älylaite tuo kollegan avun vierelle kun sitä tarvitaan
Puettava älylaite ei ole mikään kyborgijuttu tai tulevaisuuden teknologia, vaan laite on jo aktiivisessa työkäytössä erilaisissa ympäristöissä. Se on Android-tietokone, joka kiinnitetään esimerkiksi työmaakypärään, lippikseen tai pääpantaan. Jos laite ei ole tuttu, katso esittelyvideo, jossa käydään läpi sen perusteita.
Videolla käydään lyhyesti läpi perusteet puettavasta älylaitteesta kenttätyön tukena. Video: Kauko YouTube-tili
Laitteen avulla voi ottaa videoyhteyden esimerkiksi etätöissä istuvaan kollegaan, puhua hänelle reaaliaikaisesti ja kysyä neuvoa, siirtää dokumentteja ja tietoa. Kaikista herkullisinta on tuoda älylaitteelle reaaliaikaista dataa toiminnasta, jotta ihmiset voivat hyödyntää sensoreiden tai koneiden keräämää tietoa suoraan työnsä ja päätöksentekonsa tukena.
Puettava älylaite tukee hyvin monenlaisia työtehtäviä aina kunnossapidosta vaikkapa tuotesuunnitteluun ja vahvennus takaa kestävyyden vaativimmissakin työympäristöissä. Mikä parasta, samalla kaikki 10 sormea ja kaksi kättä pysyvät vapaana työntekoon.
Lue erilaisista käyttötapauksista enemmän toisessa blogikirjoituksessamme.
Puettavalla älylaitteella toimii käytännössä mikä vain Android-sovellus, joiden sopivuus puettavaan, puheohjattuun käyttöön vaatii tietynlaista osaamista sovelluskehitykseltä. Siksi on erinomaisen hienoa, että RealWear-älylaitteeseen löytyy jo yli 200 sille optimoitua sovellusta, ja uusia kehitetään jatkuvasti lisää.
Yksittäisen laitteen hankkiminen ei riitä - tarvitaan ihminen opastamaan käyttöönotossa
Työntekijän näkökulmasta yksittäinen laite – oli se sitten tietokone, viivakoodiskanneri, radiopuhelin tai pleikkariohjain – ei vielä auta kehittämään työtä entistä kummemmaksi. Kun uusia ihmeellisiä laitteita tulee markkinoille, on niitä mukava ostaa innoissaan. Pahimmassa tapauksessa muutaman kokeilukerran jälkeen ne unohtuvat pöytälaatikkoon pölyttymään.
Varsinkaan etulinjassa, kenttätyön ympäristöissä tietotekniikka ei ole ensimmäinen kompetenssi. Järkevän teknologisen kehityksen taustalle ja turvaksi tarvitaan aina ihmistä, joka auttaa ottamaan uuden ratkaisun käyttöön.
Olemme asiakkaidemme mukana toimisto-olosuhteiden ulkopuolellakin: autamme viemään uudet teknologiat käytettäväksi osaksi arkea. Kun haluat jutella puettavan älylaitteen käytöstä teidän työympäristössänne, ota yhteyttä!
Pssst. Tutustuithan jo blogiimme, jossa käydään läpi puettavan älylaitteen erilaisia käyttötapauksia?
