Big data is watching you -teksti lyhtypylväässä Credit: ev Unsplash

Kasvontunnistuksen monet kasvot - eettistä vai ei?

Kasvontunnistusteknologia kehittyy valtavaa vauhtia. Niin valtavaa, että teknologian käyttöön säädetyt lait ja asetukset eivät ole valmiita, ja Euroopan unionin komissio haluaa kieltää kasvojentunnistuksen käytön julkisilla paikoilla kokonaan. Samaan aikaan Lontoossa ostoskeskuksiin ja muihin shoppailijoiden ja turistien suosimiin paikkoihin aiotaan asentaa reaaliajassa toimivia kasvontunnistuskameroita

Teknologian käyttö herättää vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan. Vaakakupissa ovat toisaalta teknologian tuomat mahdollisuudet esimerkiksi rikostutkinnassa ja toisaalta yksilön oikeusturvaan liittyvät kysymykset. Kuka valvoo kasvontunnistusta, kun yhteiskunta ei siihen vielä pysty?

 

Who is watching -teksti seinässä Credit: Claudio Schwarz @purzlbaum UnsplashKuva: 🇨🇭 Claudio Schwarz | @purzlbaum, Unsplash

 

Videotarkastuksista reaaliaikaan

Kameravalvontaa säätelevät Suomessa muun muassa henkilötietolaki, rikoslaki ja laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Niiden sisällöstä löytyy tietoa Finanssialan kameravalvontaoppaasta. Kameravalvontaa on perinteisesti käytetty videolta jälkikäteen tehtäviä tarkastuksia, esimerkiksi syyllisten löytämistä varten. Tämä on tehty joko ihmisen tai konenäön voimin.

Valvontaan liitetty reaaliaikainen kasvontunnistus auttaisi kuitenkin reagoimaan asioihin parhaimmillaan jo ennen kuin ne tapahtuvat. Rikollisten tunnistus, kadonneiden löytäminen, ostosten vahvistaminen… Monille näistä kasvontunnistusteknologian käyttökohteista useimmat meistä antavatkin hyväksyntänsä. 

Onhan esimerkiksi turvallisempaa olla yleisötapahtumassa, jos ympärillä olevat rikolliset ja häiriköt otetaan kiinni konenäön avulla. Tai kuka vastustaisi sitä, että myymälävarkaat jäävät nopeammin nalkkiin ja varkauksia pystytään vähentämään automaattisella tunnistuksella - no, ehkä myymälävarkaat itse.

 

Tanskalainen jalkapallokerho Brøndby IF käyttää kasvontunnistusta estämään stadionille pääsyn jalkapallohuligaaneilta, jotka on tunnistettu häiriköiksi. Panasonicin ratkaisu noudattaa EU:n yleistä tietosuoja-asetusta GDPR:ää ja huomioi muiden kävijöiden yksityisyydensuojan. 

 

Mahdollisuudet vs. uhat

Mahdollisuuksia kasvontunnistuksen hyödyntämisessä riittää: voisimme tunnistaa raivonpuuskat tai muut uhkatilanteet, korkeat verenpaineet tai kiputilat fysiologisten merkkien perusteella. Tai voisimme saada meille kohdistettua reaaliaikaista mainontaa kaupungilla kulkiessamme - meneekö jo liian orwelliksi?

Valitettavasti maailmalta löytyy myös huolta herättäviä esimerkkejä kasvontunnistusteknologian puutteista ja väärinkäytöstä: vääriä tunnistuksia, kansanvainon edistämistä ja jatkuvaa kansalaisten seurantaa. Osa vääristä tunnistuksista johtuu kasvontunnistusdatan vähäisestä määrästä tai huonosta laadusta, joten teknologian kehittyessä tämä ongelma häviää. Väärinkäyttötapauksia taas ei voi teknologiasta syyttää - se menee meidän ihmisten piikkiin.

Täytyy muistaa, että teknologia on kuitenkin aina vain apuväline - lopullisen päätöksen esimerkiksi henkilön syyllisyydestä tekee aina ihminen. Vaikka teknologia sen mahdollistaisikin, ei ihmisiä saa profiloida rodun, sukupuolen, iän tai seksuaalisen suuntautumisensa perusteella. Tunnistuksen käyttötarkoituksen pitää olla eettinen. 

 

useita turvakameroita kuvaamassa kahta henkilöä Credit: Matthew Henry Unsplash

Kun useampikin isoveli valvoo. Kuva: Matthew Henry, Unsplash

 

Yksilön oikeus vs. yleinen etu

USA:n kansallinen tietoliikenne- ja tietohallintovirasto on tehnyt ehdotuksen eettisestä toimintamallista kasvontunnistuksen hyödyntämiseen. Toimintamalli pyrkii huomioimaan yksilön omat oikeudet datansa hyödyntämisessä ja tuhoamisessa sekä ohjeistaa yrityksiä ja instansseja turvalliseen datan käsittelyyn. Malli luo hyvän pohjan kasvontunnistukseen liittyvien oikeuskysymysten ratkaisemiseen. 

Peräänkuulutan myös käyttötarkoituksen eettisyyden arviointia. Esimerkiksi ikää ei saisi lähtökohtaisesti käyttää kasvontunnistuksessa profilointikriteerinä. Jos kasvontunnistusta kuitenkin käytetään alkoholin tai tupakkatuotteiden myynnin valvontaan, konenäkö voisi auttaa myyjää tunnistamaan alaikäiset ostajat kassalla ja suojella näin heitä päihteiden vaaroilta.

Tarkoitus siis pyhittäisi keinot: niin kauan kuin yleinen etu ajaa yksilön edun ohi, on kasvontunnistusteknologian käyttö sallittua? 

 

pieni lapsi rannalla Credit: Kelly Sikkema Unsplash

Jos voimme suojella heikompia teknologialla, miksemme tekisi niin? Kuva: Kelly Sikkema, Unsplash

 

Jokainen meistä kantaa vastuun

Valmistaja ei voi aina tietää, hankitaanko sen teknologiaa lainmukaiseen käyttöön. Niinpä meidän myyjien ja teknologiaa asentavien täytyy herätä, jos asiakas hankkii kameroita tai kasvontunnistusteknologiaa kiellettyyn paikkaan tai tarkoitukseen. Esimerkiksi meitä kaukolaisia sitoo emoyhtiömme Aspon Code of Conduct ja Compliance, emmekä voi myydä mitä tahansa teknologiaa mihin tahansa käyttöön. Olenpa jättänyt erään tarjouksen tekemättäkin tästä syystä. 

Samaten laitetta hankkivan täytyy varmistua siitä, että laitteen valmistaja noudattaa lakeja ja hyvää tapaa toimia, ja että käyttötarkoitus on lain mukainen. Tai jos lakia ei vielä ole, ainakin länsimaisen oikeustajun mukainen. 

Ennen kasvontunnistukseen liittyvien lakien määrittämistä ja voimaan tuloa on meidän kaikkien teknologiaa hyödyntävien, myyvien, maahantuovien ja valmistavien tahojen - niin yritysten kuin instanssienkin - tehtävä varmistaa, että kasvontunnistusteknologiaa käytetään eettisesti. 

Otathan haasteen vastaan?

On inspiroivaa ratkaista asiakkaidemme haasteita henkilö- tai tilaturvallisuuteen, prosessinvalvontaan, eriasteisten rikosten tai vahingontekojen selvittämiseen liittyen. Tämän päivän kameratekniikkaa ja analyysitoimintoja voi hyödyntää perinteisen turvakäytön lisäksi esim. markkinoinnin analysoinnissa ja sen apuvälineenä, tapahtumien toteuttamisessa teattereissa ja konserteissa. Millainen kokonaisuus tehdään yhdessä?

Background element