Veikko Rajaharju saa lisää aikaa ja turvallisuutta, kun Helsingin terveyskeskus tuo potilastietojärjestelmänsä hänen pöydälleen. Mittavassa uudistuksessa 1 500 kotihoitajaa siirtyy langattomaan kirjaamiseen. Helsingissä varaudutaan työvoimapulaan ja uskotaan, että pienet kunnat hyötyvät tekniikasta eniten.
Helsinkiläinen Martta Tuokko tekee kotonaan Munkkivuoressa lähtöä vanhusten päiväkeskukseen jumppaan ja aamupalalle. Terveyskeskuksen kotihoitaja Jani Heiskanen vakuuttaa, että ulkona pärjää mekossakin.
Heiskanen katsoo Tuokon pyynnöstä, että kukat on kasteltu, nostaa tämän välillä ylös tuolista, antaa lasillisen vettä ja huolehtii, että avaimet, nenäliinat ja silmälasit ovat valmiina laukussa.
Sitten hän avaa reppunsa ja nostaa sieltä pöydälle kannettavan tietokoneen.
Helsingin kaupungin kotihoito on käyttänyt potilastietojen kirjaamiseen Panasonicin Toughbookeja keväästä asti. Koneella kotihoitaja pääsee kaupungin potilastietojärjestelmään ja potilaan reaaliaikaisiin tietoihin.
Hoitaja täydentää niitä muistinpanoilla jokaisesta kotikäynnistä. Ennen Toughbookeja ne kirjattiin järjestelmään vasta kierroksen jälkeen toimistolla.
”Periaatteessa meillä on ravinnon, lääkkeiden ja liikkumisen pyhä kolminaisuus, josta kirjoitetaan. Myös mielentilasta ja psyykestä kirjoitetaan aina jotain”, Heiskanen kuvailee.
Vähemmän virheitä, lisää turvallisuutta
Virheiden vaara pienenee, kun ei tarvitse turvautua vihkoon ja muistiin, vaan tiedot voidaan kirjata saman tien.
”On ihan oleellista, että potilasasiakirjat ovat luettavissa heti – meillä sairaalan kirjaukset ja sairaalalla meidän tekstimme. Tämä parantaa potilasturvallisuutta merkittävästi” näkee Helsingin kotihoidon koordinaattori Lea Oksman.
Järjestelmältä vaaditaan helppokäyttöisyyttä ja varmuutta. Jos kotihoitaja ei voi olla varma siitä, että yhteys toimii, hän ei jaksa kantaa konetta mukanaan.
”Toughbook on helppokäyttöinen, se on ottanut ja säilyttänyt yhteyden tietojärjestelmään hyvin. Vaikka kone on vähän paksu, se on yllättävän kevyt. Kaiken olen pystynyt tekemään kotikäynneillä potilaspapereihin, mitä olen halunnutkin tehdä”, Oksman kuvailee.
Myös Heiskanen on tyytyväinen.
”Näppäimet ovat hyvät. Vaikka pienempi laite olisi näppärämpi kuljettaa, sen näyttöä joutuisi tihrustamaan läheltä. Toughbookilla pystyy kaltaiseni nakkisormikin kirjoittamaan.”
Pois toimistolta asiakkaan luokse
Kotikäyntejä tehdään tarpeen mukaan, huonomuististen ja -kuntoisten luona eniten.
”Jos sinulla on 12 asiakasta, et voit käyttää tuota jokaisen luona”, sanoo aamun seuraava asiakas, Veikko Rajaharju.
Heiskanen myöntelee. Iltakierroksella kirjaamista tahtoo jäädä toimistoon. Vastaavasti aamuvuorojen jälkeinen toimistoaika on lyhentynyt.
”Kun voimme hoitaa kirjaamisen potilaan luona, meidän ei tarvitse istua toimistossa puolta-
toista tuntia.”
Heiskasenkin mielestä potilasturvallisuus on parantunut.
”Koen, että kirjaaminen on laadukkaampaa ja kirjoitan monipuolisemmin. Toimistolla joutuu muistelemaan, että mitä siellä asiakkaan luona tapahtuikaan.”
Lisää tehokkuutta varsinkin pieniin kuntiin
Helsingin kotihoidon johtajan Anna-Liisa Lyytisen mukaan uudistuksen tavoitteena on myös toiminnan tehostaminen.
”Asiakkaalle annetun ajan käytössä on tehostamisen varaa. Siihen tarvitaan juuri tällaisia välineitä, joilla työ sujuu sutjakasti.”
Esimerkiksi laboratorioajan varaaminen hoituu saman tien.
”Kun lähivuosina tällekin alalle iskee työvoimapula, on kaikenlainen tehostaminen tarpeen”, Lyytinen painottaa.
Heiskanen antaa esimerkin.
”Jos ei ole konetta mukana, täytyy soittaa terveyskeskukseen ja kysyä laboratoriotuloksia lääkäriltä. Kun joku toinen joutuu katsomaan konetta, työhön kuluu kahden ihmisen aikaa.”
Lyytinen uskoo, että laitteiden hyödyntäminen lisääntyy. Hän suosittelee langatonta kirjaamista erityisesti pienille organisaatioille.
”Pienissä kunnissa on pitkät matkat, mutta vähän henkilöstöä. Jos asiakkaat ovat kymmenien kilometrien päässä toimistosta, hyöty on ilmeinen. Ja pienen henkilökunnan opettaminen on huomattavasti nopeampaa kuin meidän 1 500 kenttätyöntekijämme perehdyttäminen”, Lyytinen sanoo.
Tyä ja välineet
- Toughbook CF-T8
- Vahvistettu kannettava tietokone
- 12,1 tuuman XGA LCD -kosketusnäyttö
- 3G-valmius
- Paino 1,5 kg
- Akkujen toiminta-aika jopa 8 tuntia
- Mobiilisovellus Logica
- Järjestelmän implementointi Kaukomarkkinat ja Terken it-osasto
Langaton kirjaaminen on ehdottomasti terveydenhuollon tulevaisuutta, vakuuttavat Helsingin kotihoidon koordinaattori Lea Oksman ja johtaja Anna-Liisa Lyytinen.
Jättimäinen projekti
Helsingin kotihoidossa työskentelee 1 700 ihmistä, joista 1 500 kentällä. Kaukomarkkinat toimitti kentällä käytettävät Toughbookit ja auttoi ohjelmistojen asentamisessa sekä yhteyksien virittämisessä.
Ensimmäiset koneet otettiin käyttöön tammikuussa. Langattoman kirjaamisen ja potilastietojärjestelmän sovittaminen on vaatinut toimittajalta ja terveyskeskuksen it-osastolta paljon tiivistä yhteistyötä.
”Omien it-ihmistemme järjestelmät vakioitiin Toughbookeihin. Sitten tulivat mukaan testaajat ja käyttäjät. Näin konetta lähdettiin rakentamaan sellaiseksi että sitä voidaan käyttää kentällä.”
Lea Oksman kiittää teknistä kumppaniaan aktiivisuudesta.
”Kaukomarkkinat on koko ajan seurannut kiinnostuneesti, kuinka olemme saaneet koneet levitettyä kentälle. Heiltä tullut tuki on ollut hyvää ja mielenkiinto suurta.”
Valkeakoski korjasi yhteyksiä
Valkeakosken kotihoidon kirjaamiskäytäntö mullistui 2009, kun kaupunki hankki leasing-sopimuksella langattoman järjestelmän ja Toughbookit käyttöönsä. Alkuinnostusta seurasivat yhteysongelmat.
Aluksi Citrix-palvelimet sijaitsivat Tampereella ohjelmistotoimittaja Logican tiloissa. Viime keväänä palvelimet siirrettiin Valkeakoskelle, mikä on parantanut 3G-yhteyden ylläpitoa huomattavasti.
”Työntekijöille yhteyksien toimivuus on ollut suuri helpotus. Oma tietohallintomme testasi laitteita hienosti. Voimme luultavasti pian aloittaa kiinteiden työasemien radikaalin vähentämisen toimistosta,” suunnittelee johtava hoitaja Irmeli Myllykylä, joka sai idean mobiilikirjaamisesta jo 2002 Euroopan hoitopäivillä Helsingissä.
Asiakaskohtainen ratkaisu julkaistu 7.10.2011 Kaukosanomat-asiakaslehdessä.
