Jääkiekon SM-liigassa tuomareiden ei tarvitse mennä puhelimeen, sillä maalituomarin tai otteluvalvojan näkemys saadaan suoraan korvanappiin. Keskenään päätuomarit ovat jatkuvassa radioyhteydessä.
Kiekkoyleisö on harvoin tyytyväinen tuomioihin, varsinkaan kotijoukkueelle vihellettyihin rangaistuksiin. ”Kiitos tuomarit”, kajahtaa Nordenskiöldinkadun ylälehtereiltä sarkastisesti, kun vierasjoukkue Kalpa siirtyy 0–1-johtoon HIFK:n pelatessa vajaalla.
Vaikka katsojat eivät sitä ehkä huomaa, tuomarit kuitenkin näkevät – tai oikeastaan kuulevat – pelin entistä tarkemmin. Liigatuomarit käyttävät apunaan jo toista kautta Kaukon toimittamaa Vokkeron viestintäjärjestelmää.
”Kommunikointi on nyt paljon, paljon helpompaa. Jos on esimerkiksi tiukka tilanne maalilla, voi kertoa heti kaverille, oliko se korkea maila vai ei. Tai jos kiekko on pelattavissa, toinen voi huutaa, ’näkyy, näkyy’, ettei puhalleta peliä liian aikaisin poikki”, kuvailee päätuomari Aaro Brännare.
Päätuomari Aaro Brännarelle radiolaitteiden pukeminen on jo rutiinia. Kommunikoinnin parantumisesta on ollut hyötyä erityisesti nopeissa maalinedustatilanteissa.
Kun päätuomarit ovat keskenään jatkuvassa yhteydessä, toinen kuulee kentän vastakkaiselle laidallekin, mitä toinen puhuu pelaajille ja valmentajalle. Jos esimerkiksi joukkue saa varoituksen pelin viivyttämisestä, tieto siitä tulee myös tuomariparin korvanappiin.
”Ei tämä tuomarin perustyötä muuta, mutta on tekniikka auttanut ainakin minua. Onhan se hyvä kuulla heti, mitä toinen ajattelee jostain tilanteesta”, sanoo Brännare.
Päätuomari Aaro Brännare voi kommentoida näkemäänsä tuomariparilleen kentän toiselle
laidalla tai halutessaan kysyä ylhäältä otteluvalvojan mielipidettä.
Petri Lindqvistin vuoro puhaltaa rangaistus.
Suomi oli ensimmäisiä kokeilijoita
Aluksi mikrofonit tulivat jalkapalloon, erityisesti paitsiotuomioiden tarkentamiseksi. Mestareiden liiga otti järjestelmän käyttöön jo kymmenen vuotta sitten. Muutama vuosi sitten NHL ja KHL alkoivat käyttää kuulokemikrofoneja. Suomen Liiga oli heti seuraava kiekkosarja.
”Tarkoitus oli, että kahden päätuomarin ei tarvitse enää luistella toistensa luo keskustelemaan, vaan he voivat hallita kaukaloa ja sen tapahtumia mikrofonien välityksellä”, kertoo Liigan kilpailutoimenjohtaja Arto I. Järvelä.
Päätuomarit voivat hallita kaukaloa ja sen tapahtumia mikrofonien välityksellä, sanoo Liigan
kilpailutoimenjohtaja Arto I. Järvelä.
Tuomareiden radioyhteyttä kokeiltiin kaudella 2014–2015, ja koko viime kauden järjestelmä oli jo käytössä. Esimerkiksi Ruotsissa ei ole vielä päästy testejä pidemmälle.
”Olemme aina halunneet kokeilla uusia asioita. Euroopan liigoista meille tuli 90-luvulla ensimmäiseksi maalivideojärjestelmä. Kun joukkueet alkoivat saada videoanalyysejä pelistään erätauoilla, heräsi halu hyödyntää tekniikkaa myös tuomaritoiminnan kehittämisessä”, Järvelä sanoo.
Otteluvalvoja haluttiin mukaan
Toisin kuin NHL:ssä ja KHL:ssä, Suomessa linjoille haluttiin myös otteluvalvoja. Hänen kauttaan saadaan tarvittaessa yhteys vieressä istuvaan maalituomariin. Otteluvalvoja kuulee kaikki päätuomareiden keskustelut, mutta avaa itse puheyhteyden vasta, kun jompikumpi päätuomareista kysyy hänen näkemystään.
”Kuulemme, mitä tuomarit juttelevat keskenään, mitä puhuvat pelaajille ja vaihtoaitioon. Näin täällä ylähyllylläkin ollaan entistä paremmin kartalla siitä, mitä kentällä todellisuudessa tapahtuu”, kuvailee muutosta otteluvalvoja Mikko Kekäläinen.
Otteluvalvoja on päässyt pelin sisään entistä paremmin. Eniten tuomarit kysyvät Mikko Kekäläiseltä
tietoa maalin syöttäjistä.
Vaikka otteluvalvoja aistii tunnelman lisäksi myös tuomarin väsymisen, parvelta ei jaella ohjeita pyytämättä. ”On tuomareista itsestään kiinni, kuinka paljon he haluavat kommunikoida. Jotkut puhuvat enemmän, jotkut vähemmän. Jos joku haluaa tietoa esimerkiksi omasta sijoittumisestaan, niin mielelläni autan.”
Kansainvälisistä otteluista tuttua puhelimeen luistelemista ei Liigassa enää nähdä. Jos tuomari haluaa esimerkiksi tarkistaa, kävikö kiekko maalissa sääntöjen mukaisesti, hän saa tiedon siitä korvanappiinsa otteluvalvojan kautta. ”Yleisin kysymys on se, ketkä olivat maalin syöttäjät”, Kekäläinen sanoo.
Hektinen laji, haastava ympäristö
Tekniikkaa ei voitu kopioida sellaisenaan muualta, vaan sitä piti kehittää Liigan tarpeisiin. Kaukon tekninen asiantuntija Sami Rahikainen testasi useita järjestelmiä ennen kuin päätyi ranskalaiseen Vokkeroon. Kiekossa tuomarityöhön sisältyy enemmän puhetta ja rytinää kuin esimerkiksi jalkapallossa.
”Mikrofonin pitää poimia vain puhe ja suodattaa mahdollisimman paljon epäolennaisia ääniä pois. Lisäksi laitteiden pitää olla pieniä, kevyitä ja helppokäyttöisiä. Urheilijat hikoilevat, ja kaikenlaisia iskujakin tekniikan täytyy kestää”, Rahikainen luettelee.
Enemmän melua, puhetta ja iskuja – kaukalo on viestintätekniikalle kovempi ympäristö kuin jalkapallokenttä, tietää Kaukon Sami Rahikainen, jolla itsellään on tuomaritausta salibandysta. Samat haasteet ovat teollisuus- ja rakennustyön viestinnässä.
Rahikainen toimi itse salibandytuomarina kymmenen vuotta ennen kuin siirtyi kouluttajaksi ja tuomaritoiminnan kehittäjäksi. Vuodesta 2004 hän on toiminut kansainvälisissä kehitystehtävissä ja otteluvalvojana. Ennen Liigaa Kauko toimitti Vokkeron Kansainväliselle Salibandyliitolle. Järvelän mukaan ilman kaikkea tätä kokemusta Liigassa tuskin oltaisiin näin pitkällä.
”Kun myyjä on ammattilainen, asiakkaan on helppo olla amatööri. Samin avulla pääsimme kartalle nopeasti ja löysimme ratkaisut aika helposti. Erotuomaritaustan ansiosta palaverit olivat lyhyitä ja ytimekkäitä”, Järvelä kiittää.
Ympäristö on Kaukolle muutenkin tuttu, sillä liikkuvan tietotyön asiantuntija on suunnitellut jääprojisointeja ja toimittanut Nordenskiöldinkadun halliin Panasonicin robottikameroita ja TV-kameran, joilla kuvataan ottelua videokuutioon ja Nelosen lähetyksiin.
Tuomarit kuuluttamaan jäähyt
Tänään halli saa haluamansa, kun HIFK kampeaa voittoon aivan viime sekunneilla. Tuomareillekin ilta on lopulta melko helppo.
”Pikkaisen kesti Kalpalla vaihdot, ja keskusteltiin, pitäisikö huomauttaa. Yhdestä tilanteesta kysyin Peteltä (Petri Lindqvist), mutta se meni häneltäkin ohi. Videon perusteella olisi pitänyt antaa jäähy”, summaa pelin Aaro Brännare.
Testivaiheessa myös linjatuomareilla oli laitteet. He kuulivat kaiken ja pystyivät osallistumaan keskusteluun tangenttia painamalla. Tästä kuitenkin luovuttiin. ”Ihminen ei kykene vastaanottamaan kahta viestiä yhtä aikaa. Erotuomariviestinnässä täytyy keskittyä tärkeisiin asioihin ja puhua vain silloin, kun toinen voi kuunnella”, sanoo Rahikainen.
Linjatuomarit saattavat kuitenkin vielä tulla järjestelmään jollain tavoin mukaan. Päätuomareiden mikrofoneja voidaan hyödyntää yleisön palvelemiseen niin, että käsimerkkien lisäksi tuomarit kuuluttavat rangaistukset koko hallille – kuten KHL:ssä jo tehdään.
”Järjestelmää kehitetään koko ajan, emmekä vielä edes tiedä, mihin kaikkeen sitä voi käyttää. Kyseessä on kuitenkin apuväline, joka helpottaa kommunikointia ja tilan hallitsemista. Viheltäminen pysyy kaukalossa niin kuin ennenkin”, Järvelä painottaa.
Vokkero tehostaa Liigan erotuomaritoimintaa
………..
Liiga ja tuomarit
- Suomen suurin urheilusarja
- Runkosarjassa 60 kierrosta, 450 peliä
- 22 päätuomaria, 23 linjatuomaria + tryoutit (4+1)
- 32 otteluvalvojaa
- Yleisökeskiarvo 4250 (2015–2016)
- Liigan liikevaihto 20 Me, seurojen 90 Me
Tuomareiden radioyhteys
- Järjestelmä ranskalainen Vokkero
- Päätuomareilla online-yhteys (puhe ja kuulo)
- Otteluvalvoja kuulee, puhe tangentilla
- Otteluvalvojan kautta yhteys videotuomariin
