Etätyötä tekeville verkossa päivittäin tapahtuvat erilaiset katkokset ovat varmasti tuttuja. Yleisesti verkon yhteysongelmissa syyttävä sormi osoittaa aina ensin käytössä olleeseen laitteeseen ja sen jälkeen operaattorin verkkoon. Harvoin osataan mieltää langattomat verkot luontaisesti katkoksia ja häiriöitä sisältäviksi. Sen sijaan, että alettaisiin syyttämään laitetta ja operaattoria, syy yhteysongelmiin saattaakin nimittäin löytyä verkon normaalista toiminnasta katkosten ilmetessä. Katkokset langattomissa verkoissa ovat yleisiä ja niitä tapahtuu päivittäin, joten harkitse vielä, ennen kuin ostat uuden päätelaitteen tai vaihdat operaattoria.
Yhteydet päätelaitteista firman palvelimelle tai pilvipalveluihin ovat tärkeitä kriittisissä työolosuhteissa, eritoten työntekijän työskennellessä kentällä. Pienet katkokset ovat erityisen yleisiä mobiilissa ympäristössä, jossa verkon muutoksia tapahtuu jatkuvasti. Yhteyskatkokset voivat kuitenkin olla hankalia, mikäli tehdään työtä sellaisten sovellusten kanssa, jotka ovat herkkiä verkossa tapahtuville muutoksille. Jos yhteydet pätkivät jatkuvasti kesken työpäivän, työntekijän motivaatio laskee ja pahimmillaan työntekijä ei voi suorittaa työtehtäviään jolloin organisaation toiminta on tehotonta. Myös IT-tuki ruuhkautuu hankalista tiketeistä.
Tässä on kolme yleisintä syytä etäyhteyksien ongelmille, jotka tunnistamalla ongelman paikantamista voidaan helpottaa yrityksessä.
1. Tukiasemalta toiselle siirtyminen / verkosta toiseen siirtyminen
Yksi yleisin etäyhteydessä ongelmia aiheuttava tekijä on tukiasemalta toiseen siirtymisessä tapahtuva hetkellinen katkos tai viive yhteydessä. Voit kuvitella liikkuvasi toimistolla tablettisi kanssa, jolloin yhteys sisäiseen WLAN-verkkoon siirtyy tukiasemien välillä. Siirtymisen välillä tapahtuvan roamingin aikana yhteys katkeaa hetkellisesti laitteen siirtyessä vahvemman signaalin omaavan tukiaseman alueelle. Käyttäjä ei välttämättä huomaa jokaista katkosta. Mutta mitä heikompiin yhteyksiin siirrytään katvealueilla, sitä pidemmiksi tukiasemien välillä olevat näkymättömät kuilut käyvät.
Tämän lisäksi katkosten ja viiveiden todennäköisyys kasvaa, kun langaton yhteys vaihtaa yhteystapaa esimerkiksi hitaammasta nopeampaan WLAN-standardiin. Samaa tukiasemien ja yhteystapojen vaihtoa tapahtuu myös mobiilioperaattorien verkoissa, mutta korostetumpana.
Kuva: AdobeStock
Jotkin katkoksille herkimmät ohjelmat eivät pääse näiden kuilujen yli. Esimerkiksi ERP-järjestelmät (Enterprise Resource Planning) eli toiminnanohjausjärjestelmät ovat usein hyvin herkkiä yhteydessä tapahtuville pienillekin katkoksille. Tukiasemalta toiseen hyppimiseen usein liittyykin pieniä yhteysongelmia, jotka pahimmillaan voivat aiheuttaa herkimpien sovellusten toiminnassa niin dramaattisia katkoksia, etteivät ne enää palaudu toimintakykyisiksi ilman koko laitteen uudelleenkäynnistystä.
Käytettäessä eri verkkojen välistä roamingia, eli siirryttäessä esimerkiksi WLAN-verkosta 4G-verkkoon, ongelma on moninkertainen yhteyskanavan muuttuessa. Sovellukset eivät ymmärrä uudesta suunnasta tulevaa liikennettä samaksi, ja näiden yhteydet pitää muodostaa uudestaan.
2. Etäyhteys katvealueilla
Toinen vaikeuksia aiheuttava tekijä, eritoten etätyötä tekeville, on katvealueilla työskentely. Yhteyksissä alkaa näkyä häiriöitä yleisesti alueilla, joilla on huono kenttä, eikä kunnollista verkkoa. Tällaisia katvealueita on useimmiten maastossa, metsässä, merellä ja suurilla työmailla. Myös esimerkiksi lentokentillä ja suurissa sairaaloissa voi kuuluvuuden kanssa olla ongelmia. Verkon voi kuvitella olevan kuin putki, jota pitkin tieto verkossa kulkee päätelaitteelta maailmalle. Verkon heikentyessä katvealueille siirryttäessä putki käy koko ajan pienemmäksi. Lopulta datapaketit eivät enää yksinkertaisesti mahdu kulkemaan siitä läpi, minkä vuoksi bitti ei kirjaimellisesti voi enää liikkua päätelaitteelta eteenpäin. Katvealueiden lisäksi mobiiliverkko voi myös ruuhkautua nopeasti. Ruuhkautumista tapahtuu eritoten tiiviisti rakennetussa Etelä-Suomessa ja suurten yleisötapahtumien yhteydessä.
Katvealueilla työskenteleville yhteyshäiriöt ovat tuttuja.
Mobiiliverkkojen katvealueiden kuuluvuuden parantamisesta vastaa operaattori. Verkon ylläpitäjät pyrkivät jatkuvasti pystyttämään uusia tukiasemamastoja korjatakseen tilannetta huonon kuuluvuuden alueilla, mutta ne ratkaisevat vain yhden ongelman ja vain yhdellä alueella. Esimerkiksi Pohjois-Suomen mäkiset ja harvaan asutut alueet tarvitsisivat paljon kalliita tukiasemia, mutta verkon kuuluvuuden kehitystyö keskittyy pääasiassa suuriin asutuskeskuksiin ja valtaväylien läheisyyteen. Verkkoja rakennetaan pala kerrallaan, joten nopeaa helpotusta ongelmaan tuskin on tulossa operaattorien suunnalta. Lisäksi operaattori saattaa laskuttaa asiakasta tukiaseman pystyttämisestä, jos kukaan muu ei hyödynnä mastoa kyseisellä alueella. Sama pätee myös WLAN-verkkojen ylläpitoon, yleensä vain pienemmässä mittakaavassa.
Konkreettinen esimerkki siitä, miten etäyhteyksien pätkiminen vaikuttaa vaativiin työolosuhteisiin operaattorin toimenpiteistä huolimatta, on Meilahden sairaala-alueen kuuluvuusongelmat. Yleisradio uutisoi kesäkuussa 2016 kriittisessä tilassa Meilahden tornisairaalan teho-osastolla maanneen potilaan tapauksesta, jossa tämä ei ollut saanut tarvitsemaansa apua nopeasti, sillä päivystävää sydänkirurgia ei voitu tavoittaa sairaalan mobiiliverkon huonon kuuluvuuden takia. Vanhan 2G-verkon heikon signaalin takia sairaalassa on toistuvasti ollut potilasturvallisuutta vaarantavia tilanteissa, koska yhteydenotot eivät ole menneet läpi. Operaattorin suorittamista tukiasemien asennuksista huolimatta uusi mobiiliverkko ei ole ollut tarpeeksi kattava Helsingin suurten sairaalarakennusten tarpeisiin, sillä sairaala-alueella on edelleen kohtia, joissa on ollut vaikeuksia verkon kanssa.
Myös ympäristöllä on vaikutusta yhteyteen. Verkon toimintaan vaikuttaa, jos työskentelet tilassa, jossa säilytetään paljon terästä tai muunlaista materiaalia, kuten selluloosapaaleja tai elintarvikkeita. Tällaisia haasteellisia työskentelytiloja ovat esimerkiksi varastot. Myös tilan rakenteissa mahdollisesti käytetyt teräsbetonista valmistetut rakenteet ja kantavat tolpat vaikuttavat kuuluvuuteen. On olemassa kaikenlaisia huomioitavia komponentteja ympäristössä, jotka saattavat aiheuttaa muutoksia verkossa.
3. Yhteyksien toiminta liikuttaessa ajoneuvolla
Roamaamiseen vaikuttaa myös vauhti, jolla liikutaan – liikkuva työ saattaakin aiheuttaa ongelmia yhteyksissä. Verkkoa tarvitseva päätelaite ei välttämättä pysy vauhdissa mukana sen liikkuessa esimerkiksi trukin kyydissä WLAN-verkossa, tai jos työntekijä liikkuu päätelaitteen kanssa vaikka junassa 2G/3G/4G-verkoissa.
Vauhti vaikuttaa tietoliikenneyhteyksiin. Kuva: AdobeStock
Esimerkiksi kännykän kuuluvuutta heikentävät paikallisesti mm. tunnelit, kallioleikkaukset, huono sää ja runsas yhtäaikainen matkapuhelimen käyttö. Junissa työtä tekevillä tarjolla on ilmainen langaton verkko matkustajille, mutta junan nettiyhteys on riippuvainen matkapuhelinoperaattoreiden dataverkoista ja käyttäjämääristä. Tämä tarkoittaa sitä, että junan WLAN-verkko käyttää samoja verkkoja kuin matkustajan oma päätelaite tai mokkula. Kun kenttä junan ulkopuolella on huono, tämä näkyy myös junassa työskennellessä. Rautateiden matkapuhelinkuuluvuutta on kehitetty ja parannettu yhteistyössä operaattoreiden kanssa viime vuosina, mutta alueelliset erot katvealueineen vaikuttavat suuresti. Juna on myös osuva esimerkki ympäristön aiheuttamista muutoksista verkossa, sillä sen metallinen rakenne estää signaalien kulkua junaan. Haaste on vastaava myös linja-autoissa, henkilöautoissa ja muissa liikkuvissa ajoneuvoissa.
NetMotion auttaa pääsemään eroon pienistä yhteyskatkoksista ja selvittämään työntekoa kuormittavat verkkoyhteysongelmat. Tee työnteosta tuottavampaa ja tehokkaampaa - tutustu NetMotioniin!
